Jonkun vuoden mietittyään päätti ryhtyä kukkimaan nimilapun mukaan Cattleya Mossiae .Kaunis kukka mutta mahtaako olla nimi oikein?

Cattleya purpurata var Werkhäuseri teki tällä kertaa vain yhden kukan – se pääsi kuivahtamaan liikaa kasvukaudella, ja kasvu pysähtyi kuin seinään. Mutta kukkihan tuo sentään!

Tenebrosa kukkii nyt aikaisemmin kuin viime vuonna, tähän asti suurimmasta versosta ja kukkiakin nyt jo maksimimäärä neljä:

Tässä sitten pari helpompaa katleijaa tältä kesältä. Warscewiczii:ta tosin kirjalähteet pitävät hankalana, mutta hyvin se pärjää, kun on runsaasti valoa, vettä ja tuuletusta kesäisen kasvun aikana.

Gaskelliana alba kukki taas muutaman vuoden takaisen “ämpäriin” siirron jälkeen. Tämän jälkeen on kasvanut vähän varjoisammassa ja on pudotellut n. kymmenen lehteä. Jäljellä vielä ehkä reilu kolmekymmentä lehteä. Kasvattaa viisi uutta versoa vuodessa. Jakaminen hieman hankalaa, koska laji on hyvin tiheäkasvuinen, mikä on toki katleijalle vain hyvästä.

Warscewiczii yllätti kukinnalla, vaikka viime kesänä jaoin kolmeen osaan. Yksi näistä lähti pirkanmaalaiseen kotiin(toivottavasti on kukkinut sielläkin), Nuorin jakopala on myös oikein hyvin asettunut uuteen ruukkuun ja kasvuun. Kasvattaa kaksi peräkkäistä versoa kesässä, joista ensimmäinen kukkii. On melko reheväkasvuinen. Kukka kestää vain kymmenisen päivää.

Cattleya rex kasvaa Perun ja Kolumbian Andeilla epifyyttinä 1300-1400 metrin korkeudella, kukinta heinä-syyskuussa. Helpompiakin katleijoita löytyy… Gallerian kuvista tietää sivuston ylläpitäjä Ari parhaiten.

Tätä voin nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä suositella varauksetta:

Cattleya tenebrosahan se siinä. Tilasin sen viime vuoden yhteistilauksessa, ja viime kesänäkin se jo kukki. Nyt se mietiskeli kaamoksesta alkaen, ennen kuin alkoi kasvattaa kukkavanaa. Sen kasvu kiihtyi alun matelusta loppuhuipennuksen useisiin sentteihin vuorokaudessa. Mitään temppuja ei oo tehty, ei kastelussa eikä muussakaan, ihan on huoneoloissa kukoistanut itäikkunalla tasaisella kastelurytmillä. Talvella toki lisävalon alla.

Laeliocattleya Kupferprinz on Cattleya Kerchoveanan ja Cattleya tenebrosan risteymä vuodelta 1988. Oma kasvini on ostettu vuonna 2006 Backaksen kauppapuutarhasta, joka pääkaupungin seudun orkideaharrastajien suruksi sittemmin lakkautettiin.

Kulunut kymmenen vuotta todistaa, että kyseessä on helposti kotiutuva risteymä. Saatuaan riittävästi valoa ja lannoitetta, se kiittää kolmella tai jopa useammalla kukalla samassa versossa. Valoa ei tarvita kohtuuttomia määriä ja Rainmix maistuu sille oikein hyvin. Kupariprinssi ei näytä seuraavan mitään erityistä kalenteria, vaan aina kun kasvu valmistuu, se myös kukkii – ehkä kolmisen viikkoa. Myöskään varsinaista lepoaikaa ei ole, vaikka kukinnan jälkeen sille voinee tarjota hetken huokaisua ennen uuden kasvun ilmaantumista. Tämä on melko kookas katleija, mutta onneksi pystykasvuinen, joten käytännössä se ei ota kovin paljon tilaa. Jossain netissä kerrotaan risteymän tuoksuvan, mutta ainakaan minun nenäni ei tällaista ole todistanut.

Cattleyan kukkien väriin vaikuttaa niin valo kuin lämpötilakin. Tuo ZaTan cattleya on vuonna -13 saanut selkeästi enemmän valoa kukkien avautumisen aikoihin kuin jälkimmäinen. Myös lämpötila vaikuttaa varsinkin punaisiin cattleyoihin siten, että mitä korkeampi lämpötila sitä hailakampi väri joka on enemmän oranssi/ruskea kuin punainen.

Mitään virukseen viittaavaa ei kukissa näy. Kukat näyttävät olevan ihan ok.

Jos osa nupuista kuivuu matkan varrella tai ei avaudu tai kun kasvi tekee vain yhden kukan, kielii se siitä, että kaikki tekijät eivät ole kasvin vaatimassa tasapainossa. Jotkut lajit ovat toisia tarkempia siitä, että tietyt vaatimukset täyttyvät, toiset ovat suurpiirteisimpiä asian suhteen. Jotkut hybridit saattavat olla hyvinkin innokkaita kukkimaan ja kukkivat vaikka olosuhteet olisivat miten vinksallaan. 

Kiitos tiedosta! Tuo olikin uuttaa että kukkatupea ei aina tule, kuin myös se että ruskettunut kukkatuppi ei tarkoita epäonnistunutta kukintaa. Kylläpä täällä aina viisastuu 😀 Pitää kukkalamput viritellä pikkuhiljaa paikalleen, on ollut ajatuksen tasolla muutaman viikon.