Rekisteröitymisohje / Rekisteriseloste ja henkilötietojen käyttäminen
Tutustu myös yhdistyksen Facebook-sivuun sekä yhdistyksen avoimeen keskusteluryhmään Facebookissa
A A A
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
Koti
Lisää viesti
Lisää uusi otsikko
Kymbidit ovat Himalajan kasveja, lämpimän kostea kesä ja viileä, kuiva, valoisa talvi. Kastele siis talvella vain hyvin vähän ja etsi kymbdillesi viileä ja valoisa paikka, jos mahdollista. Kesällä ulos lämpimään ja kun kasvu käynnistyy, kosteutta voi lisätä reippaastikin. Kanankakka käy hyvin lannoitteeksi, mutta hajuhaittojen vuoksi ehkä kuitenkin normaali kukkalannoite tai vaikka tupla-annos Rainmixiä sopisi paremmin. Elokuusta eteenpäin ala rajoittaa kastelua ja jätä kasvi ulos syksyyn kunnes pakkaset alkavat uhata. Tuolloin pitäisi kukka-aiheiden olla jo näkyvissä mukuloiden rinnalla. Jutun avain on lämpövaihtelut ja mukuloiden lihottaminen kesällä mahdollisimman suureksi. Ahdas ruukku auttaa. Väljä ruukku tekee kymbidistä viherkasvin.
Hei,
minulla enimmäkseen epifyyttejä tai puoliepifyyttejä, joten kymbidit ovat olleet aina vähän murheenkryynejä. En siis suoraan sanottuna ole niitä osannut hoitaa. Nyt päätin tosissani vielä kerran, ja toissa talvena ostamani pienikokoinen kymbi sai uuden kasvualusta. Juuret olivat lähes kuolleet, joitain uusia juuria puski bulbien keskeltä. Mietin mm. lannoitusta: jostain muistelen lukeneeni, että kymbejä pitäisi kasvukautena lannoittaa aika reippaasti, jopa ns. normaalilla lannoitteella. Onko näin? Voiko käyttää esim. laimeaa kanankakkalannoitetta? Olen antanyt niille samaa rainmixiä kuin muillekin orkuille. Viime kesän ystäväinen oli parvekkeella, mutta ei se mielestäni siitä sen enempää pitänyt kuin olisi kärsinytkään. Mutta huono kasvualusta saattoi olla yksi syy. Mitä siis kannattaisi antaa lannoitteeksi sitten, jos/kun kaltoin kohdeltu kymbini antaa huonon kohtelun anteeksi ja suostuu vielä kasvamaan uudessa kasvualustassa.
6 helmikuun, 2015
Ei kirjautunut Kymbidit ovat erityisen herkkiä punkeille. Lehtien alapinnoilla niitä on eniten
11 kesäkuun, 2010
Ei kirjautunut Jotta ei nyt liikaa iloa olisi, niin kymbidissäni on joitakin pieniä tummanruskeita tai -punaisia ötököitä ja olen joutunut eristämään sen muista rehuista. Mäntysuopa ja vesisuihkut eivät ole niitä nitistäneet, toisaalta eipä kasvissa tai sen vieruskavereissakaan näy vaurioita tai seittejä. Silti epäilen punkiksi. Onko kymbidi herkkä saamaan niitä? Nuput ovat pullistuneet hissukseen ja ovat jo melkoisen suuret, mutta eivät ole vieläkään auki. Kovin hidasta on. Juurella on pari uuttakin versoa, joista toinen näyttää uudelta kukkavanalta.
11 kesäkuun, 2010
Ei kirjautunut Asia ratkesi jo, verso on venynyt ja siitä pilkottaa nuppuja. Joulukukkia! Niiden pitäisi olla vispipuuronpunaisia, mutta näin pimeän aikaan väri saattaa olla haalea.
9 helmikuun, 2015
Ei kirjautunut Kyllä se on lehtiverso tai kukkaverso. Kukkaverso lähtee yleensä lehtihangasta, kun taas lehtiverso kasvaa enempi vanhan bulbin vierelle.
11 kesäkuun, 2010
Ei kirjautunut Osaisiko joku sanoa, mikä tuo kymbidini keskelle putkahtanut kapea “tojo” on? Tämä on viime kevään ostos Bauhausista, ajattelin saavani tästä viherkasvin.
27 lokakuun, 2014
Ei kirjautunut Viidakkopoika viestissään tuskin tarkoitti kasvin kokoa, mutta tässäpä yksi jumbo.
Kevään Wichmannin tilaukseen olin laittanut viehkon Australiasta kotoisin olevan kympsin: Cymbidium madidum. Jo silloin kauhistelin sen kokoa, mutta kesällä se rakasti olla Suomen suvessa. Nyt sisälle ottaessani olin tilanteessa joko-tai – ikkunalle eivät mahtuisi kuistilla vielä odottavat muut kasvit.
On kasvutavaltaan ensimmäinen oikeasti tyylikäs laji, josta tykkään kovasti. Kukat ovat pienet ja keltaiset, hieman tuoksuvat. Niiden kuuluisi riippua, mutta tietenkin ne oli tuettu ylöspäin. Siis tilaa myös 80-senttiselle kukintovarrelle tarvitaan…
Sain kympsille turvapaikan Helsingin talvipuutarhasta, jonne sen aamusella rahtasin 🙂
6 helmikuun, 2015
Ei kirjautunut Olisiko mitään tosi isoa jota voisi helposti löytää joltain tarhalta?
6 helmikuun, 2015
Ei kirjautunut Eikö ole sitten mitään iso kokoista joka ei tuoksuisi?
Tuoksu säilyy huonosti risteymissä. Luonnonlajeista ensifolium, sinense ja etenkin tracyanum ovat tuoksuvia, joten niiden primäärihybrideissä (ensimmäisen polven risteymä) olis eniten toivoa. Ensifolium-hybridi Cymbidium Golden Elf on sitruunantuoksuinen, mutta tuoksu vaihtelee toisesta kantavanhemmasta riippuen. Yellow Candy on hyvin tuoksuva toisen polven ensifolium-hybridi. Lisää tuoksuvia lajikkeita löytyy tällä sivulla. Tuoksuvien kympsien kukat eivät ole yhtä kestäviä kuin tuoksuttomien.
Suurin käyttäjämäärä: 80
Käyttäjiä juuri nyt:
1 Vieras(ta)
Tämän sivun lukijoita nyt:
1 Vieras(ta)
Aktiivisimmat käyttäjät:
Olivia: 441
aLycaste: 231
s.sipuli: 137
Teenjuoja: 111
Catasetum: 103
Sirkeli: 102
Pepe: 73
MaNi: 70
veronica: 51
Tillandsia: 40
Uusimmat käyttäjät:
Aune Sieppi
Pekka Kalliomäki
tommiju
Anu Vihavainen
Jopi
Jari Vaittinen
Ann-Marie Nordström
Tarja Kaarto
Sami Haiko
Dot Store
Tilastot:
Ryhmät: 1
Aihealueita: 28
Otsikoita: 365
Viestejä: 2904
Käyttäjätilastot:
Vieraskirjottajia: 120
Käyttäjiä: 136
Moderaattoreita: 1
Ylläpitäjiä: 1
Ylläpitäjiä: Ylläpito
Moderaattoreita: wphuolto
