Rekisteröitymisohje / Rekisteriseloste ja henkilötietojen käyttäminen
Tutustu myös yhdistyksen Facebook-sivuun sekä yhdistyksen avoimeen keskusteluryhmään Facebookissa
A A A
6 helmikuun, 2011

Rahkasammal on kyllä orkideaharrastajan pelastus. Sillä pystyy juurruttamaan niin papit kuin kaikki muutkin. Katleijoistakin vanhat ruttuiset takabulbit kehittävät juuren alkuja muutaman kuukauden sisällä. Joskus kauan sitten rahkasammal oli no,no. Viisaat ja kokeneet harrastajat sanoivat että moinen materiaali mädättää kasvin heti kättelyssä, mutta sitten jossain vaiheessa sammalta alettiin suositella.
Olen oppinut, että tässä harrastuksessa pitää kyseenalaistaa ja kokeilla kaikenlaisia asioita eikä vaan aina uskoa mitä joku sanoo. Se, että joku asia ei toimi yhdellä ei tarkoita etteikö se toimi jollain toisella.

9 helmikuun, 2015

Venuksenkengät ovat kyllä elinvoimaisia rehuja. Jaoin aiemmassa kuvassa näkyvän keltaisen. Ruukun päällä olleen ruskean rangan päällä, ruukun yli kiivenneinä, oli kaksi versoa. Molemmat versot irtosivat rangasta, ja niissä oli lehtien lisäksi vain muutamat millin parin juurennysät. Nekin luultavasti kuivuneita jo aiemmilta vuosilta. Sitten vain kasvit kosteaan sammaleeseen. Viikko operaation jälkeen kasvit eivät näytä mitään hiipumisen merkkejä, vaan täysin hyvinvoivilta. Eikä alla mitään tehohoitotoimia, pari kertaa päivässä sumuteltu lehtiä, senkin voi varmaan kohta lopettaa. Lauhkea ilma ja vähäisempi valo tässä yhteydessä hyväksi. Ruskea ranka ja sen alla oleva hyvä juurakko saa näyttää alkaako sieltä vielä vihreää pilkistää. Pienempilehtinen paphi on aiemmin myös pelastunut samalla metodilla, eiköhän nämäkin.

9 helmikuun, 2015

Michael Koopowitz pääsee vihdoin jaettavaksi kesällä, kun tulee kymmenen vuotta täyteen samassa istutuksessa. Toivottavasti onnistuu. Juuret ovat runsaat ja kimpussa, ja maa-aineskin näyttää vielä hyvältä. Aiemmin en ole viitsinyt jakaa kun on ollut ns. kukintaa odotettavissa. Nyt on sopiva hetki, kuten myös Joyful Festivalille. Tonsum on aika vaatimattoman värinen, en välttis haluaisi kokoelmaani, vaikkei tuo juuri tilaakaan vie…

Madeiran tuliaisina kauppahallista toin muutamia venuksenkenkäristeymien jakotaimia paljasjuurisina muovipusseihin pakattuina. Ylhäällä on pienet kuvat tulevista orkideoista ja alhaalla kasvit istutettuina (esim.kuvat vasemmalta oikealle). Istutukseen käytin suuria kertakäyttöolutmukeja ja alustana kaarnaa, hiiltä, kookoskuitua, perliittiä ja styroxpaloja. Ylimmäisessä on hyvin tumma viininpunainen (kaksi tainta samassa), keskimmäisessä valkovihreäraitainen (kaksi tainta) ja alimmaisessa kirkkaan keltainen (kolme tainta). Orkideat ovat jo nyt purkeissaan runsaat, ja kaikissa jakotaimissa oli jo kukkineita versoja, jotka myöhemmin kuivuvat. Siirto suurempiin purkkeihin on edessä ehkä vuoden, parin kuluttua. Juuret eivät olleet vielä suuren suuret, ja niiden mukaanhan aina astia valitaan. Toivon, että alkava kevät saa kasvit juurtumaan ja tekemään kasvua.

27 lokakuun, 2014

Nyt on avoinna kumpainenkin tämän basaarista jokunen vuosi sitten hankkimani venuksenkengän kukka. Tällä paphiopedilum-sivulla on Airaelin kuva 13.1.2015 samasta risteymästä, joka on hankittu Madeiralta. Kaiveskelin sukupuuta ja aika lailla olen vakuuttunut siitä, että risteymä on vuodelta 1888 Paphiopedilum villosum x P. spicerianum. Punaisuus on saatu käyttämällä villosum var. boxallii -muotoa.
Edit: Nimikin olisi hyvä olla eli Paphiopedilum Lathamianum.

9 helmikuun, 2015

Mikähän siinä on kun mistään ei tunnu löytyvän kunnon isokukkaista “complex-risteymää”… Perusjenkkiä vaan näkyy… Joku valkoinen/kermanvalkoinen olisi haussa. Pari keltavalkoista tuli Ecuageneralta hankittua, joita odotellaan että paljastuuko mieleisiksi… Tietääkö kukaan mistä Euroopasta voisi complexia hankkia?? Ikinä ei ole oikein tullut nettikaupoissakaan vastaan.. Harrastuksen alkuaikoina bongasin kukkakaupasta hienon keltavalkoisen ja isokukkaisen, vaan enhän silloin ymmärtänyt ostaa….

11 kesäkuun, 2010

Olisiko mahdollista, että se on ollut liian kuivana? Mielestäni venuksenkengän ruukun kyljissä ei tarvitse olla tuuletusrakoja, salaojitus toki on hyväksi. Myös valon lisäämistä kannattaa ehkä kokeilla. Venuksenkengät eivät mielestäni ole herkkiä palamaan, vaikka saisivat hiukan suoraakin aurinkoa ikkunan läpi. Kasvualusta saa olla hienojakoisempaa kuin esimerkiksi perhosorkideoilla, ja kaarnaan kannattaa sekoittaa perliittiä ja hiiltä. Jotenkin tuntuu, että ne pitävät erityisesti perliitistä. Pitkäkuituinen turvekin olisi varmasti hyvä seosaine, ja kasvualustan pinnalle aseteltu rahkasammal auttaisi kosteutta pysymään tasaisempana. Vähän kananmunankuoriakin voisi laittaa, koska monet venuksenkengät kasvavat kalkkikivirinteillä. Samoin sarvilastua, jos sattuu olemaan. Minua menestyksekkäämmillä venuksenkenkien kasvattajilla on varmaan parempia ideoita. (Minulla eivät tuon näköiset ole juuri vaivautuneet kukkimaan lukuunottamatta monikukkaisia, on varmaan ollut liian lämmintä. Ainoalle phragmipediumilleni laitoin ruukun pinnalle kosteutta tasaamaan jotain mitä lie kuivattua sammalta – seinäsammalta? – , jota oli jäänyt pussillinen ajelehtimaan, siitäkään tuskin haittaa on.)

Minkäslaista alustaa käytätte näille, mulla on yksi joka ei kasva kuin vain yhden lehden vuodessa ja olen yrittänyt vaikka mitä. Nyt voisin kokeilla jotain muuta kuin pelkkää kaarnaa alustassa. Olisi kiva jos tämä virkoaisi ja rupeaisi kasvamaan ja kukkimaan. Tämä on ollut melkein tämän näköinen jo neljä vuotta.

11 kesäkuun, 2010

Paph. delenatii on osoittautunut helpommaksi kuin useimmat risteytykset. On tehnyt joka vuosi näihin aikoihin yhden kukan ihan itsestään. Versoja kasvaa yksi per vuosi. Kasvualustan joudun sille kyllä vaihtamaan, entinen on aika märkää, mutta tämähän ei ihan kuivasta pidäkään.

Nyt alkoi ensimmäisen kerran kukkimaan pari vuotta sitten Madeiralta paljasjuurisena pistokkaana ostettu venuksenkenkä. Lajista ei ollut hajuakaan ostettaessa, jälkeenpäin googlettaessa (ostettaessa kasvissa oli kuivunut kukka kiinni ja myyjämummeli näytti myös omaa kukkivaa yksilöä) epäilin kukan olevan P. villosum var annamense. Nyt kun kukka aukesi en enää tiedäkkään. Ei ehkä olekaan puhdas villosum, mutta voisiko olla villosum x spicerianum, kauppanimeltään ilmeisesti Paphiopedilum lathamianum? Vai onko vain joku tuntematon sekoitus mitä mieltä olette?
Joka tapauksessa tykkään tuosta isosta mutta sirosta kukinnosta valtavasti.
Suurin käyttäjämäärä: 80
Käyttäjiä juuri nyt:
1 Vieras(ta)
Tämän sivun lukijoita nyt:
1 Vieras(ta)
Aktiivisimmat käyttäjät:
Olivia: 441
aLycaste: 231
s.sipuli: 137
Teenjuoja: 109
Catasetum: 103
Sirkeli: 102
Pepe: 71
MaNi: 69
veronica: 51
Tillandsia: 40
Uusimmat käyttäjät:
kirsti.laitto-sundberg
Heikki Halmetoja
Pirita Latja
johanna järvilehto-mäkelä
Anna Rantanen
markku.poutiainen
evarjola
sinikka.pollari
Talvuut
Camilla Perttula
Tilastot:
Ryhmät: 1
Aihealueita: 28
Otsikoita: 363
Viestejä: 2897
Käyttäjätilastot:
Vieraskirjottajia: 119
Käyttäjiä: 126
Moderaattoreita: 1
Ylläpitäjiä: 1
Ylläpitäjiä: Ylläpito
Moderaattoreita: wphuolto