Orkidealehti 1/2013

3,00

Orkidealehti 1/2013

Varasto loppu

Kuvaus

 

ORKIDEALEHTI 1 / 2013

 44 sivua

Tammikuun orkidea

Paphiopedilum dianthum on Pardalopetalum-sektioon kuuluva venuksenkenkä. Sen kotiseudulla vallitseva monsuuni-ilmasto tuo mukanaan suuret lämpötilojen ja sateiden vaihtelut. P. dianthumia ei voi luonnehtia herkistelijäksi, vaan se on sopeutunut karuihin oloihin ja sietää ronskia hoitoa.

Pappilassa kukkivat vanhat orkideat

Pappilan ulkokuistilla kukkivat verenpisarat ja Stanhopea graveolens. – Se on aivan pakko viedä ulos muutamaksi päiväksi, naureskelee Timo Hämäläinen. Juuri stanhopea oli se orkidea, jonka Timo halusi Ruissalosta mukaansa kesäkuussa 1969, muutamaa viikkoa ennen kuin täytti 13 vuotta.  – Perhosorkideat olivat sensaatio 1970-luvulla ja niitä pidettiin vaikeina, ja luonnonlajejahan ne vielä silloin pitkälti olivatkin. Vasta vuosituhannen vaihteessa niitä alkoi saada kukkakaupoista ja marketeista. Mutta se, että ne heitetään kukinnan jälkeen pois, tuntuu tuhlaukselta, Timo miettii.

Lukijoilta

Operaatio Milk – vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Miksi?

Cattleya Finn Soc

Ensimmäisen suomalaisen rekisteröidyn katleijaristeymän syntytarina. Orkideoiden kasvattaminen siemenistä on haasteellista puuhaa ja poikkeaa paljon muiden kasvien viljelystä. Orkideat myös risteytyvät helposti lähilajiensa kanssa. Miten risteyttäminen ja siemenviljely onnistuisivat harrastajalta? Jussi Gävertkertoo, mitä tapahtuu kun amatöörit pistetään asialle.

Orkideat kukkivat hankien keskellä

”Olen kasvattanut jo yhden ruusun jokaiselle suomalaiselle, neilikan joka toiselle, freesian jokakymmenennelle. Tavoitteeni on nyt orkidea joka sadannelle,” Arvo Suutari totesi Finlandia-talolla pidetyn puutarhanäyttelyn haastattelussa 1980 Helsingin Sanomissa. Nämä orkideat olivat upeita kymbidejä, jotka kasvoivat Suutarin Ruusutarhoilla 1980-94.

Usein kysyttyä – perhosorkidean keikit

Perhosorkidean kukintovarteen kasvaa toisinaan pieniä lehtiä ja juurenalkuja – keikejä. Mitä niille pitää tehdä ja milloin?

Yhteistilaus

Saksalaiselta Kargen orkideatarhalta tehtävän tämänvuotisen yhteistilauksen tilauslista sisältää lähes 400 orkideaa.

Helmikuun orkidea

Oncidium Twinkle on 1958 rekisteröity Oncidium cheirophorumin ja O. sotoanumin risteymä. Se on ollut pitkään suosittu, ja sitä on usein myynnissä puutarhaliikkeissä ja marketeissa. Miten sitä hoidetaan?

Maaliskuun orkidea

Restrepia echon löysi Carl Luer Kolumbian luoteisosasta, jossa se kasvaa epifyyttinä 1500–2000 metrin korkeudella. Nimensä laji sai Kreikan taruston kerkeäkieliseltä nymfiltä, jonka Zeuksen puoliso Hera tuomitsi toistamaan vain muiden puhetta. Tälläkin botanistien nimivalinnalla on selityksensä!

Restrepiat – sumuvuorten hiippalakit

Restrepiat ovat pääasiassa viileän ja kylmän ympäristön kasveja, mutta sopeutuvaisempia lämpimämpiin kasvuoloihin kuin useat muut Pleurothallidinae-alaheimon lajit. Restrepiat ovat kehittäneet pölyttäjien houkuttelemisen huippuunsa: ylimmäinen sepali ja kapeat petalit kukan huulen molemmin puolin lähettävät antennin lailla tuoksusignaaleja, kukan keskusta heijastaa fluoresoivaa valoa ja huuleen erittyy houkuttelevia öljymäisiä tuoksuaineita – asearsenaalia on kuin tähtien sodassa! Jaakko Mattila kertoo, miten näitä hiippalakkeja kasvatetaan kotioloissa.

Uuden-Kaledonian endeemiset orkideat

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevan Uuden-Kaledonian luonnonolot ovat monin tavoin ainutlaatuiset. Saariryhmä on hyvin eristynyt ja geologialtaan erikoinen, mutta samalla riittävän laaja ja geologisesti vanha, jotta sen kasvilajisto on voinut kehittyä omintakeiseksi. Saarilta on löydetty yli 230 kämmekkälajia ja muunnosta 85 suvusta. Näistä noin puolta pidetään kotoperäisinä eli endeemisinä. Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen esittelee matkallaan näkemiään orkideoita, joista maassa kasvavat ovat useimmiten kookkaita ja näyttäviä, kun taas epifyytit ovat pieniä ja hyvinkin erikoisia.

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Orkidealehti 1/2013”